21.2.2011

Uusi yritys

Toissa kesänä ostin Hangosta vanhaan navettaan perustetusta kukkakaupasta erikoiselta näyttävän pelargonin. Se kukki runsaasti pienin, hailakoin persikanvärisin kukin. Vaalin pelargonia ensin kesäterassilla ja syksyn tullen keittiön ikkunalaudalla. Kukinnan päätyttyä en enää raaskinut luopua siitä. Pelargonini ei nimittäin näyttänyt markettien tusinataimilta, vaan sillä tuntui olevan ihan toisenlainen, paljon herkempi sielu.

Päätin yrittää saada pelargonin talvehtimaan. Leikkasin sitä rajusti ja nostin viileän komeron ylähyllylle. Seuraavana keväänä pelargoni alkoi vihertää ja se kasvoi keittiön ikkunalaudalla valtavaksi vihreäksi pehkoksi. Siihen ei kuitenkaan tullut yhtä ainutta kukannuppua.

Selaillessani Anu Rannan vanhoista huonekasveista kertovaa kirjaa tajusin, että keittiön komerossa toistamiseen talvehtiva pelargonini onkin ilmeisesti jokin vanha lajike. Nostin kukan eilen komerosta ikkunalaudalle ja kastelin runsaasti. Kyytipojaksi kulautin merileväliuosta. Ja päälle lausuin muutaman taikasanan. Tänä kesänä minun maatiaspelargonini vielä kukkii.

Hienohelma ja vanhapoika, Anu Ranta

Ei kommentteja: