Kirjoitin taannoin tänä kesänä kokeilemastani uudesta perunalajikkeesta parsaperunasta. Kulinaristit kehuivat perunan olevan Michelin-tähtiainesta ja siemenoppaassa ylistettiin sen soveltuvuutta salaattiperunaksi.
Meidän parsaperunaan iski kuitenkin kesällä rutto ja jouduin leikkaamaan varret kesken kasvukauden. Perunat jatkoivat kituliasta kasvuaan ja saimme kerättyä lopulta kohtuullisen sadon. Mutta entä maku? No, tavallisina ruokaperunoina ne olivat kyllä oikein maukkaita, mutta eivät tarjonneet mitään unohtumattomia makuelämyksiä.
Sitten tulin keittäneeksi punajuurikeittoa ja lisäsin joukkoon myös muutaman parsaperunan. Ah ja oih! - pitkään padassa hautuneet parsaperunat olivat kertakaikkiaan taivaallisia. Ne olivat säilyttäneet ulkomuotonsa täydellisina ja maku oli voisen suloinen. Viimeinkin oli todettava, että peruna oli Michelin-tähtensä ansainnut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti