Innostusta kesti muutaman vuoden ajan, mutta sitä seurasi huonekasvi-inhotus. Siivosin ikkunalaudat ja kaadoin pölyttyneet kasviparat tylysti taloyhtiön biojäteastiaan. Kelpuutin enää yhden ainoan kliivian, jonka olin aiemmin ostanut kermankeltaisin kukin kukkivana kaunottarena. Sittemmin kasvi kieltäytyi tuottamasta yhtä ainoata kukkaa. Tänä keväänä otin kasvioppaat avukseni, luin ohjeet ja kastelin kliiviaa säännöllisesti leväliuoksella. Laihoin tuloksin.
Hyötykasviyhdistyksen taimitorilla otin uuden startin huonekasvien hoidossa. Aloitin tuoksupelargonialla; aina kauniin vihreä, kirpeästi tuoksuva ja kukat niin vaatimattomia, ettei niiden puuttumista kukaan kaipaa. Tuoksupelargonian kylkeen istutin pienenpienen Askolan poikasen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti